Pietarin metrot

Metrokartta joka näkyy metroaseman laiturilta

Pietarin metrolla pääset nopeasti ja edullisesti paikasta toiseen. Metro kulkee aamukuudesta puoleen yöhön asti eikä junia tarvitse kauaa odotella.

Metromatkat maksetaan poleteilla eli zhetoneilla (жетон), joita myydään lipunmyyntikioskeissa jokaisella asemalla. Kannattaa ostaa kerralla useampi poletti. Yhden poletin hinta on noin 50 senttiä (31 ruplaa). Poletti laitetaan kulkuportissa sijaitsevaan ylempään reikään, odotetaan hetki, että kuuluu naksahdus ja sitten marssitaan portista läpi. Suomen aseman yhteydessä olevalla metroasemalla tulee varautua maksamaan isosta matkalaukusta erillismaksu (yhden zhetonin hinta).

Metrokartan lukeminen on Pietarissa helppoa, sillä asemien nimet on kirjoitettu englanniksi. Vaihtaminen asemalta toiselle käy kätevästi seuraamalla värikoodein merkattuja reittejä. Asemien yhdyskäytävät saattavat olla todella pitkiä, joten vaihtoihin on syytä varata aikaa. Pietarissa on muutama risteysasema, ja näillä risteysasemilla kahden (tai kolmen) linjan nimet poikkeavat toisistaan. Punaisen ja oranssin linjan risteyskohdassa punainen asema on nimeltään Vladimirskaja ja oranssi asema on Dostojevskaja. Käytännössä siis yhdeltä metroasemalta saattaa päästä ulos kuudestakin eri kohdasta ja suunnistuksen kannalta on tärkeää osata valita se oikea ulosmenoreitti.

Metroissa pietarilaiset lukevat ja nykyään yhä enemmän e-kirjoja. Kännykkä toimii metrossakin, vaikka toisinaan meteli on niin kova, että puhuminen on mahdotonta. Ruuhka-aikoina kannattaa metron käyttämistä välttää, vaikka vaunut voivat olla aivan täynnä myös keskellä päivää. Venäläiset sopivat usein treffejä metroasemille "salin keskelle", joten siellä täällä näkee tyyppejä notkumassa odottaen ystäväänsä. Metro kulkee säntillisesti, mutta muut liikennevälineet ruuhkasta riippuen vähän niin ja näin. Siksi kannatta sopia tapaaminen aina jonnekin sisätiloihin, sillä puolen tunnin myöhästyminen ei ole mitenkään harvinaista.

Metrossa istumapaikka annetaan aina naisille tai vanhuksille. Rullaportaissa seistään oikealla puolella, mutta ruuhka-aikoina porukkaa saattaa olla liikenteessä niin paljon, että portaisiin vaan ahtaudutaan kuin sillit purkkiin. Metromatkailu ei valitettavasti sovellu pyörätuolissa istuville tai lastenvaunujen kanssa matkaaville, sillä metroasemilla ei ole hissejä.

Metroasemia on Pietarissa kaikkiaan lähes seitsemänkymmentä ja asemat sijaitsevat erittäin syvällä maan alla – keskimäärin Pietarin metro on maailman syvimmällä kulkeva metro. Metroa alettiin valmistelemaan jo 1800-luvun lopussa, mutta maaperän haastavuudesta johtuen varsinaisiin töihin käytiin vasta v.1940. Metro otettiin käyttöön viisitoista vuotta myöhemmin.

Monet Pietarin metroasemista on todella kauniita monine taideteoksineen ja upeine mosaiikkeineen. Vuoden 1958 jälkeen valmistuneilla metroasemilla on näkyvissä Hruštšovin aikainen pelkistetty tyyli. Majakovskajan asema on erinomainen esimerkki pelkistetystä, suljetusta asemasta, missä kiskoja ei näy, vaan ovet avautuvat aina metron pysähtyessä asemalle. Hyvin kuvauksellinen ja koristeellinen asema puolestaan on Avtovon asema, missä valaisimina on kauniita kattokruunuja ja seinillä upeita taideteoksia. Kuvaaminen on sallittu ilman salamaa. Aiemmin miliisi tuhosi kameran filmin tai poisti kaikki kuvat, mikäli huomasi matkailijan kuvaavan "stategisesti tärkeää kohdetta".

Pietarissa on myös metromuseo, joka on remontin vuoksi suljettuna 1.8.2015 asti. Museossa valmistellaan metron 60-vuotisjuhlaa, jota vietetään siis vuonna 2015.