Maslenitsa ja pääsiäinen

Maslenitsaa vietetään suunnilleen samalla tavalla kuin Suomessa laskiaista. Juhlaan kuuluu paitsi lettujen syöntiä, myös mäenlaskua ja piirileikkejä. Maslenitsan ajankohta toimi kansankalenterissa rajana talvelle ja keväälle.

Ortodoksit paastoavat ennen pääsiäistä ja siitä syystä rasvaiset letut ovat tärkeä osa paastoon laskeutumista. Elimistöön kerätään rasvaa, jotta jaksetaan paastota. Maslenitsa tuleekin sanasta "maslo", voi. Paastoaikana ruokavaliosta jätetään liha, muna ja maitotuotteet pois.

Pääsiäisen paasto on nimeltään suuri paasto, sillä se on monista kirkkovuoden paastoista pitkäkestoisin ja ruokavaliota rajoittavin. Venäjäksi pääsiäinen on pasha. Sana tarkoittaa myös pääsiäisenä tarjoiltavaa herkkua, jota meilläkin on valmistuotteena keväisin myynnissä.

Toinen pääsiäisajan herkku on kulitsa, joka on eräänlainen pieni kakkunen tai koristeellinen pulla. Pääsiäispöytään kuuluu myös makea kirkkoviini, esimerkiksi Kagor.

Pääsiäisen traditioihin kuuluvat myös munien värjäykset sipulivedessä sekä kirkon kiertäminen keskiyöllä. Kirkkojen edustalla on pääsiäisen aikaan runsaasti eläkeläisiä purkit käsissä keräämässä uskovaisten almuja.

Pääsiäinen tai mikään muukaan pyhä ei vaikuta Venäjällä kauppojen aukioloaikoihin.

Vuonna 2015 pääsiäistä vietetään 12.4. tarkoittaen sitä, että 11.-12.4. välisenä yönä kirkot ovat auki ja papisto kiertää kirkon seitsemän kertaa joskus puolenyön maissa.

Lue myös

Juhla- ja pyhäpäivät

Venäläisessä kalenterissa on omat juhlapäivänsä metsätyöläisille, opiskelijoille, armeijalle kuin kirjastoillekin.